Jorma ”Nakke” Tervamäki, 1944 – 2022

Jorma ”Nakke” Tervamäki on poissa. Hän oli laajalti tunnettu ja pidetty henkilö niin paikkakunnalla, kuin sen ulkopuolella. Sosiaaliset taidot ja intohimo urheiluun, erityisesti lentopalloon, mahdollistivat hänelle elämän varrella monia asioita ja tapahtumia. 

Nakke syntyi Martti ja Saima Tervamäen jälkikasvuna Tyrvään Nälkälänmäkeen. Samaan paikkaan hän myöhemmin rakensi talonsa. Koulutien päättymisen jälkeen Nakke siirtyi ikäistensä tapaan suoraan työelämään jo 15-vuotiaana. Työpaikka löytyi luontevasti kotipiiristä, ensin Chippendahlilta ja sitten Tyrvään Puusepiltä. Puun parissa työskentely jatkui läpi työelämän. Puusepiltä hän siirtyi kirvesmieheksi Kaupungin palvelukseen 1970-luvulla ja viimeisiksi työvuosikseen Sylvään koulun talonmieheksi, mistä tehtävästä hän jäi eläkkeelle. Pitkään työuraan mahtui myös piipahdus Armeijan palveluksessa Rovaniemellä.

Urheilukipinän hän sai Tyrvään Kisan moninaisissa riennoissa. Jaakko Hakasen, Tauno Tuomisen ja Arvo Juvosen johtama Kisa viitoitti Nakken tietä. Heidän ohjauksessaan Nakke hankki tarvittavat tiedot ja taidot sekä omaksui asenteen, jossa urheilu kuului kiinteänä osana elämään kaikissa ikävaiheissa. Hänellä olikin vuosien varrella lukuisa määrä erilaisia tehtäviä ja toimia.

Kisan lentopallo nousi Suomen huipulle laaja-alaisesti 1960-luvun lopulla.  Sillä polulla oli Nakkella myös oma merkittävä osansa, ensin pelaajana ja sitten valmentajana. Kisan noustessa SM-sarjaan keväällä 1970, tuli seuralle ongelmaksi löytää valmentaja. Edustusjoukkue ratkoi ongelmaa etsimällä sopivaa henkilöä, joka olisi lajia tunteva, osaava ja luotettava. Se päätyi yhteistuumin pyytämään Nakkea tähän tehtävään, ja näin hänestä tuli Vammalan ensimmäinen SM-sarjajoukkueen valmentaja. Tässä tehtävässä hän toimikin seuraavat vuodet, kunnes siirtyi vetämään seuran junioritoimintaa. 

Kisan nuori SM-sarjajoukkue voitti hallitsevan Suomen mestarin, Karhulan Ratekon, Keikyän pallohallissa vuonna 1970. Jorma Tervamäki on kolmas vasemmalta. KUVA: JORMA TERVAMÄEN ARKISTO

Nakken elämän ydin oli yhteinen perhe Kirstin kanssa. Sen oheen mahtui vielä toinen perhe – lentopalloperhe. Hän teki pitkän päivätyön eri juniorijoukkueiden kanssa, jakaen osaamistaan myös paikkakunnan ulkopuolelle. Valmennustoiminnan ohessa ja sen jälkeen hän seurasi aktiivisesti Kisan ja myöhemmin VaLePan otteita vuosikymmenien ajan, keräten mm. erittäin laajan leikekirjakokoelman kattaen tapahtumat aina näihin päiviin saakka. Lisäksi hän seurasi entisten valmennettaviensa elämäntapahtumia peliuran jälkeiselläkin ajalla, ja keräten myös lentopalloaiheisia julkaisuja postimerkeistä alkaen.

Kisa voitti vuonna 1971 B-poikien SM-hopeaa. Jorma Tervamäki on keskellä kuvaa.KUVA: JORMA TERVAMÄEN ARKISTO

Liekosaaressa sijaitseva Kisapirtti oli yksi Nakken sydämen asioista. Siellä hän vietti paljon aikaa jo nuoresta pitäen, toimien vierailijana, leiriläisenä, ohjaajana, pelaajana, valmentajana, isäntänä, remonttimiehenä ja milloin missäkin roolissa. Kisapirtin säätiöimisen jälkeen hän toimi vuosia sen hallituksessa sekä oli aina valmiina erilaisiin talkootapahtumiin. Nakke oli erittäin pidetty ja aina valmis tekemään hyviä asioita toisten puolesta. Hänellä oli kyky nähdä, miten urheilun avulla saattoi ohjata nuoria ihmisiä elämässä paremmille poluille. Nakken myötä katoaa yhteiskunnasta pala sitä ominaisuutta, jossa vahva yhteisöllisyys on keskeinen osa suomalaisuutta.

Kuvassa Pauli ”Pampa” Kimpanpää vasemmalla sekä oikealla Pauli ”Blummi” Forsblom. Pampa pelasi VaLePan ensimmäisessä joukkueessa. KUVA: JORMA TERVAMÄEN ARKISTO

Saku Metsälä

Kirjoittaja on tuntenut Nakken oman koulutien kynnykseltä alkaen.

X