Jäädytetyt pelinumerot

VaLePa on kunnioittanut kahden seurassa pelanneen pelaajan uraa jäädyttämällä heidän
pelinumeronsa. Ensimmäisenä Vexve Areenan kattoon nostettiin Eduard Venskin numero 12 vuonna 2017 ja viimeisimpinä Antti Eskon numero 3 vuonna 2021.

Eduard Venski #12

Kuva: Markku Mäkinen

Eduard Venski muutti Sastamalaan kesällä 2002. Hänen ensimmäinen liigapelinsä oli
Perungan Poikia vastaan 5.10. 2002 valmentaja Viktor Circenkon johdolla.


Siitä alkoi 14 kauden mittainen liigaura VaLePassa ja loppu onkin historiaa. Pelimiehet rinnalla vaihtuivat, mutta yksi pysyi. Eetu pelasi itsensä kotikatsojien sydämiin. Eikä mikään ihme, sillä Eetu on sympaattinen, vaatimaton ja aina ystävällinen. Eetu on erinomainen joukkuepelaaja ja pelasi VaLePassa loisteliaan uran. Tulokset puhuvat puolestaan.

Eetu tunnetaan erityisesti näyttävistä torjunnoista. Hän pelasi 496 liigapeliä ja niissä hänen
kouriinsa tarttui yhteensä 1656 torjuntaa. Eetun torjuntakeskiarvo 14 kauden ajalta on 3,3 torjuntaa/peli. Kaudella 2014–2015 Venski teki torjuntaennätyksen 136 torjuntaa 33 pelissä eli 4,1 torjuntaa peliä kohti. Huimin tilasto on kevään 2012 pudotuspeleistä, jolloin pelattiin Sampoa ja Hurrikaania vastaan pitkät tiukat väännöt ja Eetu otti lähes 5,5 torjuntaa peliä kohti. Kausi päättyi Eetun ja VaLePan ensimmäiseen Suomen mestaruuteen. Kaikkiaan Venskin mitalisaldo on komea: kaksi SM-kultaa, kaksi SM-hopeaa ja kolme SM -pronssia sekä yksi Suomen Cupin voitto.

Eetu voitti torjuntatilaston viidesti kausina 2008-09, 2009-10, 2010-11, 2012-13 ja 2014-15. Ei ihme, että hänen ansionsa huomattiin myös muualla. Venski on valittu urallaan kuusi kertaa lentopalloliigan tähdistökentälliseen vuosina 2009, 2010, 2011, 2012, 2014 ja 2015. Eetulla on toiseksi eniten tähdistövalintoja liigahistoriassa. Keväällä 2011 hänet valittiin mestaruusliigan parhaaksi pelaajaksi.

Venskin paita nostettiin kattoon pelissä VaLePa – Pielaveden Sampo 21.1.2017.

Sastamalassa 1043 katsojaa saapui Vexve Areenalle kunnioittamaan Eduard Venskin peliuraa ja Pappa Vainiomäen muistoa. Molemmat tapahtumat hoidettiin tyylikkäästi ja arvokkaasti. Ilkka Nykänen hoiti seremoniat vankalla ammattitaidolla ja yleisö eli molemmissa tapahtumissa koko sydämellä mukana. Tunnelmallisissa hetkissä saattoi aistia, että kyseessä oli kaksi seuraikonia.

VaLePa-Sampo 21.1.2017, kuva Hannu Moilanen

Antti Esko #3

Kuva: Markku Mäkinen

Marraskuussa 2021 oli aika nostaa kattoon toinen pelipaita. Kunnian sai oman kylän
poika ja oman juniorityön kasvatti Antti Esko.

Antin lentopalloura alkoi Pekka Lankisen valmennuksessa. Mestarivalmentaja Jukka Kutila
otti valmennukseensa D-ikäiset pojat. Jukka valmensi tätä ryhmää ammattimaisesti aina
A-poikien lopputurnaukseen, josta tuli saavutuksena hopeamitali. Antin liigaura alkoi
3.10.1999 VaLePassa 17-vuotiaana, kun vastaan asettui East Volley.

VaLePan 2010-luvun menestyskauden peruskivet muurattiin 2009. Valmentajaksi tuli Ugis Krastins ja Antti palasi kasvattajaseuraansa. Yhteistyö mestaripassari Ugiksen kanssa hioi myös Antista mestaruuden tekijän. Menestystä tuli koko joukkueelle, Antin kaudella 2009–2016 kaksi kultaa, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia sekä Suomen Cupin voitto 2012. Lisäksi Antilla on Pielaveden Sammon riveistä kulta- ja pronssimitalit. Antti pelasi urallaan yhteensä 557 liigaottelua. Debyytti A-maajoukkueessa oli vuonna 2007 Kanadaa vastaan. Otteluita miesten maajoukkueessa Antille kertyi 24.

Antin valinnassa VaLePan toiseksi pelaajaksi, jonka paita nostetiin kattoon, oli kaksi tärkeää syytä. Antti on urallaan noussut oman kylän juniorista mestaripelaajaksi. Toinen painava syy on, että Antti oli viiden kauden ajan VaLePan itseoikeutettu kapteeni. Antti loi valoisana persoonana henkeä koko joukkueeseen ja jopa koko seuran toimintaan. Hän on ollut myös esikuva junioreille ja on toiminut kaksi kautta junioripäällikkönä. Keväällä 2014 mestaruusjuhlissa Antti lanseerasi koko seuran sloganiksi: Ei oo mua, on vaan me. Slogan on peräisin Elastisen kappaleesta Kunnon poikii.

Ilkka Nykänen kertoi Antti Eskosta hänen juhlaottelussaan näin: ”Antin kapteenius oli
itsestään selvyys, se oli asia mistä ei joukkueessa keskusteltu, kun ei tarvinnut. Antti
uskalsi myös nostaa kissan pöydälle, joka sai muutkin joukkueessa nostamaan omaa
suoritus- ja vaatimustasoaan, joka on sittemmin heijastunut koko seuraan ja sen
menestykseen. Iloisena persoonana innostus oli aina suuri kentällä sekä sen ulkopuolella.
Suunnitelmallisuus ja ammattimaisuus kaikkeen tekemiseen heijastui myös muihin eri
vuosien joukkueen pelaajiin, joka nosti koko seuran uudelle tasolle.”

VaLePa-Hurrikaani 21.11.2021, kuva Hannu Moilanen
X