Ensimmäinen puolivälierä
VaLePa Sastamala Tampere – Raision Loimu la 16.3. 2024 klo 17. Vexve Areena. Otteluisäntä Satahenkilöstö
Raision Loimu on ylivoimaisesti pisimpään pelannut pääsarjatasolla, menossa on 48. kausi. VaLePalla on toiseksi eniten pääsarjapelejä, yhteensä 36. Joukkueilla on pudotuspeleissä useita keskinäisiä kamppailuja vuosien varrella. Ensimmäisen kerran mitalipelissä joukkueet kohtasivat keväällä 1992 pronssiottelussa, joka päättyi VaLePan voittoon ja historian ensimmäiseen mitaliin. Nyt nämä kokeneet ja menestyneet seuratt pelaavat vastakkain puolivälierässä. Loimun historian mitalisaalis on 6 kultaa, 2 hoeaa ja 7 pronssimitalia, VaLePalla vastaavasti 8 kultaa, 2 hopeaa ja 4 pronssia.
Tällä kaudella joukkueet ovat pelanneet vastakkain kolme kertaa. Näistä Loimu on voittanut kaksi, marraskuussa Sastamalassa 3-2 ja tammikuussa Raisiossa 3-1. Maaliskuussa VaLePa toi pisteet kotiin Raisiosta 3-0 voitolla.
Loimu pelasi mainion kauden runkosarjassa. Menestys on herättänyt raisiolaiset sankoin joukoin takaisin katsomoihin, ja hurmos Kerttulan palloiluhallissa on ollut melkoinen. Onkin tulossa hienot puolivälieräpelit ja todennäköisesti kannustusjoukot kulkevat peleissä suurin joukoin.
Pelaajavertailu pelipaikoittain
Aloituskuusikot on muodostettu sen mukaan, ketkä ovat joukkueestaan saaneet eniten peliaikaa kauden aikana.
Passarit
Mikko Esko s. 1978, pituus 198 cm – Tomi Saarinen s. 1999, pituus 199 cm
Molemmat passarit ovat ulottuvia ja taitavia pelinrakentajia, he kuuluvat liigan eliittiin pelipaikallaan. Esko on kokenut, hän on pelannut monenlaisia pudotuspelejä uransa aikana. Taidot ovat huippuluokkaa ja oikean harjoittelun myötä fysiikka on kunnossa huipputasolle. Tomi Saarinen on Loimun omia poikia ja ollut jo pitkään seuran ykköspassari. Taidot ovat kehittyneet vuosien varrella ja fysiikka on hänen vahvuutensa. Hänellä on kova hypärisyöttö ja hyvä torjunta.
Saku Tuomivaara on saanut peliaikaa kauden mittaan Mestarien liigasta lähtien ja on hyvä vaihtoehto tulla muuttamaan pelirytmiä. Loimun Janne Pyhäjärvi on usein tehnyt onnistuneita syöttövaihtoja.
Keskipelaajat
Jacob Ekman s. 2002, pituus 210 cm – Aleksei Zhbankov s. 2003, pituus 206 cm
Jacob Ekman pelaa toista kautta VaLePassa. Hänen vahvuutensa on monipuolinen hyökkäyspeli. Hän päättää hyökkäyksiä niin siirrosta kuin paterista ja pystyy kääntämään hyökkäyssuuntia. Monipuolisuus näkyy myös syötöissä, joissa on laaja valikoima erilaisia vaihtoehtoja. Aleksei Zhbankov teki viime kesänä läpimurtoa maajoukkueessa. Hän on parhaimmillaan erinomainen torjuntapelissä, mutta muutkin osa-alueet aloitussyöttöjä myöten ovat kunnossa.
Miro Leinonen s. 2000, pituus 205 cm – Eetu Mäki s. 2001, pituus 194 cm
Molemmat ovat Rikala Volleyn kasvatteja. Miro Leinonen nousi viime kesänä maajoukkueen avauskuusikkoon ennen loukkaantumista. Leinosen vahvuudet ovat kova hypäri ja terävä hyökkäyspeli. Eetu Mäki korvaa puuttuvat sentit hyvällä pompulla ja liikkumisella niin torjunnassa kuin hyökkäyksessä.
VaLePalla on keskelle kaksi kovaa vaihtoehtoa. Juho Kaunisto on osoittautunut kovaksi torjujaksi ja hänellä on tehokas leija. Kovapomppuinen Chase Direito on parantunut nilkkavammastaan ja on mainio vaihtoehto tälle pelipaikalle. Loimun Felix Egharevba on ollut jonkun aikaa pois kokoonpanosta. Alkukaudesta hän sai paljon peliaikaa ja oli tehokas.
Yleispelaajat
Gabriel Franca s. 1996, pituus 195 cm – Tomas Rodriquez s. 1994, pituus 190 cm
Gabriel Franca on kauden edetessä parantanut erityisesti hyökkäyspeliään parannuttuaan syksyn käsivaivasta. Yhteistyö Mikko Eskon kanssa toimii hyvin tempohyökkäyksissä. Franca osaa ottaa näyttäviä torjuntoja. Tomas Rodriquez päättää Francan tavoin nopeatempoisia laitahyökkäyksiä tehokkaasti. Lisäksi hänellä on hyvä aloitussyöttö ja vastaanotto.
Jiri Leinonen s. 2004, pituus 194 cm – Aapeli Kouki s. 1997, pituus 195 cm
Jiri Leinonen on kauden mittaan ottanut paikkansa aloituskuusikossa. Hän on kehittynyt erityisesti vastaanottopelissä. Leinosen hypäri on tehokas ja virhemäärä pysyy maltillisena. Aapeli Kouki palasi viime kaudella Mestaruusliigaan tauon jälkeen Loimun kakkoshakkuriksi. Siirto yleispelaajaksi on sujunut hyvin. Vastaanotto toimii ja hän on myös tehokas torjuntapelissä.
VaLePalla on yleispelaajaksi mainioita vaihtoehtoja. Jalkavammasta parantunut Aleksandar Andonovic osoitti Savo Volley-pelissä terävää pelikuntoa, samoin nuori Juho Turri. Juho Kaunisto on myös tälle pelipaikalle vaihtoehto. Loimulla vaihtoehtona on kaksi tulevaisuuden pelaaja, vuonna 2005 syntynyt Samuel Salminen ja 2006 vuosikertaa Aleksi Hänninen
Hakkurit
Urpo Sivula s. 1988, pituus 195 cm – Ali Fazli s.1997, pituus 205 cm
Urpo Sivula nousi tällä kaudella Mestaruusliigan pistepörssin kärkimieheksi ohi takavuosien huippumiehen Normunds Veinbergsin. Sivula on ollut koko kauden kovassa vedossa. Akseli Esko – Sivula on hioutunut vuosien yhteistyön myötä pelottavaksi aseeksi. Ali Fazli lyö ajoittain palloa vastustamattomasti vastustajan kenttään. Fazli on pitkä ja lisäksi kevytrakenteisena hän pystyy ponnistamaan korkealle.
Liberot
Eetu Pennanen s. 1992, pituus 183 cm – Esko Vuorinen, s. 1998, pituus 183 cm
Eetu Pennanen on hienosti siirtynyt yleispelaajasta liberoksi. Hänen vastaanottonsa on varmaa ja kauden myötä työnjako muiden vastaanottajien ja puolustuspelaajien kanssa on kehittynyt tehokkaaksi. Esko Vuorinen on Loimun omia kasvatteja. Vuorinen on erinomainen puolustava libero, mutta kokemuksen myötä myös vastaanotto on varmaa.
Loimun toisena liberona on Roope Siliämaa.
