C – tytöt turnausvoittoon 2. poolikierroksella

22.11.2018

Järjestäjänä Ylöjärven Ryhti 17.11. Metsäkylän koululla. Muina vastustajina Littoisten Työväenurheilijat Black ja Lapin Narvi-Pallo; ei kuitenkaan mistään ”oikeesta” Lapista.
Matkassa oltiin 10 tytön voimin. 1. poolikierroksen vakuuttavat voitot olivat nostaneet joukkueemme D – pooliin, joten vastuksen odotettiin kovenevan. Lähtökohtana päivän otteluihin oli paitsi hyvä numerollinen tulos, niin ennen kaikkea ”kasvojen pesu” ja oman pelin kuosiin saaminen iloisella ja vapautuneella otteella.
LYHYESTI PELEISTÄ:
1. Peli YlöR – VaLePa 2 – 0 (25-23, 25-22)
Valmentaja Janne Räsäsen ohjenuora joukkueelle oli ilo ja rentous ilman turhaa jäpittämistä. Korjausliikkeenä ed. viikonloppuun mm. kahden liberon käyttö.
Ensimmäinen erä oltiin kiusallisesti koko ajan vähän takamatkalla. Ehkä se toi otteisiin puristusta ja peli ei vapautunut. Ajoittaista koomailua, mutta kuitenkin yritys oli mukana. Jonkin verran saattoi tulla myös ”vääriä” valintoja hyökkäyspäässä.
Kolmeen eri otteeseen noustiin tasoihin tai tuntumaan kilvoitellen erävoitosta kalkkiviivoille asti.
Toinen erä samansuuntainen. Jannen aikalisien täsmäohjeilla ero saatiin aina kiinni. Erä kuitenkin naapurille, oma peli haki vielä itseään.
2. Peli VaLePa – NarPa 2 – 0 (25-17, 26-24)
Jo etukäteen tiedettiin, että NarPalta puuttuu laitahyökkäys kokonaan. Ainoastaan 3. paikan hitaanoloinen pateri käännettynä vitoseen tai ykköseen. Riittäisi, kun ei tuhrattaisi itse palloja ja pidettäisiin syöttö pahan varmana.
Ja sehän pidettiin. Nihkeän alun (4 – 6) jälkeen tilanne oli hetkessä meille 13 – 7 lähinnä Sallan syöttöputkella. Lyydia jatkoi kotvan kuluttua viidellä ässällä ja Nea säesti kahdella perään. NarPan aikalisillä ei vaikutusta. VaLePan vastaanotto toimi jo hyvin, vastustajalle vain kolme ässää koko otteluun. Paljon oli kaikki hyökkäysvaihtoehdot mahdollistavia nostoja. Syöttö tuhoisa, vähillä virheillä. Vastustajalla ei ollut nyt enää edes keskihyökkäystä.
Erätauolla valmentaja korosti huolellisuutta ja keskittymistä oman otteen pitämiseksi, tulihan ensimmäinen erä helposti. Erästä tuli vaikea, meni vähän katteluksi…
Hyvän alun jälkeen oltiin tappiolla 4 – 8, jolloin vaatimus ryhdistäytymisestä ja oman pelin pelaamisesta.Vaikka syöttömme oli edellen ok ja alkkaritkin nousi oli peli muuten jotenkin virhealtista. VaLePa teki vuoronperään pisteitä molemmille ja sehän ei kauan vetele. Vaikka pahalta näytti loppuun asti, niin kuitenkin päätyyn asti mentiin. Räväkällä kapteenillamme Helmillä hermokontrolli piti vastustajan eräpallossa hänen syöttäessään hienolla ässällä tasoihin 24 – 24. Kaksi viimeistä pinnaa niittasi Nea kylmän viileästi kolmen takaa. Toki Jennyn passitkin olivat optimaalisia ja molemmat hyökkäykset kuin toistensa kopiot. Olihan meillä vielä hätävarana Selma nelosessa…en ole varma laittoiko Janne välillä silmät kiinni.
Tehtiin itse pelistä vaikea ja saattiin tietysti vaikea peli. Hieno henkeä nostattava erän loppu. Ei annettu periksi ja 2 – 0 voitto osoittautui lopulta tärkeämmäksi kuin otaksuimmekaan.
3. Peli VaLePa – Black 2  – 0 (25-8- 25-18)
Valmentaja teki ”muutaman” pelipaikkasiirron hakiessan tehoa hyökkäyksiin ja selkiyttääkseen ja vahvistaakseen torjuntaa. Selma ristipaikalle paneutuakseen ennen kaikkea hyökkäykseen. Jenny täydentämään kolmantena Julian ja Nean vastaanottoa.Salla passariksi toiveena 4 – paikkapainotus ja Lyydia Helmin kanssa keskareina. Torjunta ja puolustus käyvät käsi kädessä ja molempiin uskottiin saatavan etua.
Tytöt vastasivat hyvin huutoon. Hyvä alku omilla suorituksilla. Hetkessä 6 – 1 johtoon ja pienen suvantovaiheen jälkeen 12 – 5. Blackin aikalisällä Janne painotti omilleen rauhallisuutta ja tilanteen tullen rohkeutta (tarkoittaa ”KÄTTÄ”).
Ote säilyi loppuun saakka vähillä virheillä. Blackin toisesta aikalisästä huolimatta mentiin murskavoittoon. Viimeiset yhdeksän pistettä putkeen. Erävoitto tuli oman jokaisen osa – alueen vastustamattoman esityksen tuloksena eikä suinkaan vastustajan omilla ”suttuvirheillä”.
Toisen erän alkuun ote vähän herpaantui ja tuli erilaisia omia virheitä. Ryhtiliike nosti tyttömme johtoon 9 – 8, jonka jälkeen.edettiin tasaisesti pisteiden valossa tilanteeseen 14 – 15. Toki silloinkin kentällä oli vain yksi joukkue: VaLePa.
Loppu olikin joukkueemme dominointia. Kuvaavaa erälle, että Blackin pisteistä vain kolme tuli heidän omilla tekemisillään. Omat virheemme tulivat eri osa – alueilta, suoria hyökkäysvirheitä tuli kuitenkin  seitsemän. Toki paljon hyökättiinkin ja pelin hahmoja siinä Selma ja Nea. Vastaanotto hyvää koko kolmikolla ja Jennyllä jopa maagista oudommassa roolissaan. Salla onnistui passarina ja teki mitä piti.
 Ida puolusti ennakkoluulottomasti.
Paitsi, että saatiin muutamia torjuntapisteitä, saatiin myös peittoa torjuntaan ja vaikeutta vastustajan hyökkäyksille ja selkeyttä omaan puolustukseen. Näistä krediittiä mm.Lyydialle ja Helmille.
Etenkin tässä ottelussa kokonaisuus näytti hyvälta ja toimivalta. Joukkuepeli oli syksyn parasta tuoden makean voiton ja päättäen turnauksen riehakkaisiin tuuletuksiin.
YHTEENVETO:
Kohtaaminen Ryhdin kanssa oli jälleen tasaväkinen. Peliin tehdyt muutokset näyttäytyivät positiivisina. Ajoittaista ”häröilyä” oli kuitenkin ja peli ei oikein auennut. Ryhti antoi meille 12 pistettä ottelussa omilla syöttövirheillään. Päivän viimeisen ottelumme (Black) kaltaisella suorituksella YlöR ei olisi voinut mitään.
NarPa oli joukkueena selvästi tyttöjämme heikompi. Ensimmäinen erä oli tytöiltä huippua, mutta toisessa erässä ote lipesi. Kuitenkin pakon edessä vakuuttava nousu ohi. Tytöt tekivät pelin itse vaikeaksi.
Blackin nähtiin esittävän omissa peleissään kelpo otteita esim. syöttö – ja laitapelaamisen osalta. Tytöt tekivät kuitenkin heidän hyökkäyspelinsä täysin tyhjäksi. Peli oli joukkueen parasta tänä syksynä.
Kokonaisuutena joukkueen esitys oli turnauksessa nousujohteinen.
Valmentaja otti käsittääkseni (en ole ollut aina mukana) ensimmäistä kertaa sanan varsinaisessa merkityksessä käyttöön kahden liberon peluuttamisen. jossa Julia vastaanottaa ja Ida puolustaa noin karkeasti ilmaisten. Maallikon näkökulmasta homma näytti toimivan. Uskon myös tyttöjen itse pitäneen mallista. Siinä keskittyminen ja intensiteetti säilyy ja molemmat ovat koko ajan pelin ”päällä”.
Black otteluun tehdyt pelipaikkamuutokset osoittautuivat hyviksi rotaation joka kohdassa, ainakin siinä pelissä. Uskoakseni Janne sai kaiken mitä niillä havittelikin.
Joukkue menee askel askeleelta eteenpäin, oikopolkuja ei taida olla.
Vaikka Anna ja Wilma jäivät tällä kertaa vähälle peliajalle, onnistuivat he kuitenkin hetkinään hyvin ja omaavat vahvuuksia kuten muutkin. Uskon tilanteiden elävän ja toisenlaisia päiviä koittavan. Tässä.mennään mäkiä ylös ja välillä pätkä alas.
Harjoitus ja toistojen kautta lisääntyvä pallokontrolli ovat keskeisiä edellytyksiä omalle kehitykselle ja yhä paranevalle joukkuepelille.
Ai niin…tytöt nousivat muuten C – pooliin!!!
Pekka K.

Takaisin