Mitä kuuluu, missä menee Matthew Pollock

Teksti Mikko Korpela
Kuvat Mäsi

Tällä haavaa esittelyvuoron saa jenkkikeskari Matthew Pollock.

Matthew Pollock
Rooli: Keskitorjuja
Pituus: 208 cm
Syntymävuosi: 1990
Kansalaisuus: USA
Kaudet VaLePassa: 2014-2015

Mestaruuskevään 2014 jälkeen kesällä oltiin tilanteessa, että hiljanen poliisi Oulusta nimeltä Juha Aho, palasi työelämään kotikonnuilleen ja kuusikkokeskaria tarvittiin. VaLePa oli kovasti kiinnostunut pari hyvää kautta liigaa Rovaniemellä pelanneesta Matt Pollockista, joka oli ehtinyt jo osoittaa olevansa liigan kärkikeskareita kahden edellisen kauden aikana. Aikansa neuvoteltua Pollock allekirjoitti 1-vuotisen sopimuksen ja näki sen olevan oiva ponnahduslauta isommille kentille. 

Juniorivuosien jälkeen Matt aloitti Pepperdinen yliopistojoukkueessa pelinsä kaudella 2008-2009 ja pelasikin siellä aina kevääseen 2012 asti. Tuona aikana miehen tilille kertyi myös nuorten maaotteluita. Pepperdinen yliopisto on yksi jenkkilän kovimpia yliopistoja, josta on vuosien varrella kasvanut useita hyviä pelimiehiä ammattilaiskentille. Jos oikein vanhoja kaivellaan niin legendaarisen Seoul -88 olympiakultajoukkueen konsonanttihirviö Bob Ctvrtlik on käynyt kyseisen yliopiston ja lisäksi ainakin enemmän lentopalloa seuraaville tuttuja nimiä ovat varmasti myös jenkkien entinen majuYP Sean Rooney, kanukkien entinen majukapteeni yp Fred Winters ja aussien majun toinen hakkuri Paul Carroll. Tälläkin kaudella liigasta löytyy 208 cm pitkä jenkkikeskari, joka siellä on pelannut ja jopa niinkin läheltä kuin VaLePasta. Yliopistovuosien jälkeen ensi askeleet ammattilaisena Pollock otti Team Lakkapään riveissä kaudella 2012-2013. Rovaniemelle mies hankittiin paikkaamaan Ranskan ammattilaiskentille suunnannut Brett Dailey. Kahden Rovaniemen kauden aikana, Pollockista kehittyi huipputekijä mestaruusliigaan ja tämä näkyi myös tilastoissa, etenkin torjuntapörssissä mies keikkui aivan kärkipäässä. 

VaLePa kaudellaan 2014-2015 mies jatkoi kehitystään entisestään ja etenkin hyökkäyspelissä oli odotettua parempikin. Tuolla kaudella kuusikkokeskarit olivat molemmat melkoisia torjuntamörköjä, kun vuoron perään Pollock ja Venski napsi koppeja verkolla. Europeleissä Matt esiintyi edukseen ja oli tehokas, vaikka vastassa oli mm. Zaksa Kedzierzyn Kozlen kaltainen nimekäs nippu. Hyvät otteet liigassa ja Eurokentillä, herätti kiinnostusta myös Suomen liigan ulkopuolella ja miehen seuraava työnantaja löytyikin Sveitsistä.

Juha Ahon poistuttua joukkueesta ajateltiin, että moista höpöttäjää ei toista tule vastaan. Mutta kas kummaa ei siinä mennyt, kun muutama kuukausi ja joukkueessa oli uusi höpöttäjä kieli vaan vaihtui englanniksi ja härskit jutut väheni, mutta puheen määrä pysyi likimain samana. Sosiaalisuutensa lisäksi iloinen ja rento jenkkiveijari muistetaan hyvänä joukkuepelaajana. Hauska muisto Pollockin VaLePa kaudesta on, kun eräässä vieraspelissä kuuluttaja esittelee hänet useampaan kertaan Steven Pallakkina. MUTTA, ETTÄ MIKÄ? Ei p****le oo mahdollista saada Matthew Pollockista Steven Pallakkia, no näimmä on. Ymmärrän toki, että konsonanttihirviöt ja tiettyjen maiden nimet ovat vaikeita, mutta ei kai sentään ihan perinteinen jenkkinimi voi noin vaikee olla HÄ?

Kentän puolella miehen vahvuudet olivat roolin mukaisesti verkolla, etenkin torjuntapelissä mies oli todella hyvä ja hyökkäyspeli hioutui, nopeasti Antti Eskon kanssa vahvaksi aseeksi. Oli hieno seurata, kun parhaissa peleissä torjuntamäärät olivat jopa 7-9 luokkaa, huh huh. Loukkaantumisten ja sairastelujen vuoksi, Pollock pelasi yhdellä pohjoisen tuplapelireissulla myös hakkurina Oulussa Ettaa vastaan ja komeasti pelasikin ollen joukkueen paras pistemies. Tuo jäi toki vain paikkaamiseksi ja sen jälkeen herra on jatkanut keskarina.

VaLePan jättiläinen Matthew Pollock (vas.) oli vaikeasti pysäytettävä Sammon torjunnalle. Antti Esko passasi ja Sammon Aleksi Kaatrasalo jäi alakynteen.

Niin kuin aiemmin jo tuli, ilmi VaLePa kauden jälkeen mies siirtyi Sveitsiin ja Näfelsin joukkueeseen. Itse hieman, ehkä ihmettelin miksi siirtyä heikompaan liigaan pelaamaan, kun oli kuitenkin hyvät näytöt viime kaudelta ja paikka kovemmastakin sarjasta olisi ollut realismia. No enivei Näfelsissä Pollock, jatkoi siitä mihin pukkipaidassa jäi ja oli tärkeä osa joukkuetta saavuttaessa Sveitsin liigan pronssia keväällä 2016. Seikkailun haluisena persoonan tunnettu Matt päätti Sveitsin kauden jälkeen vaihtaa maisemaa ja kauden 2016-2017 seuraksi valikoitui Fonte Bastardo Azores. Joukkue, jota vastaan Hurrikaani oli Euro Cupissa, jokunen kausi aiemmin pelannut, paikka oli Toni Vahelan sanoja aavistuksen kaunistellen, ei niin kovin mukavan matkustamisen takana. Joukkuetta valmensi Portugalin maajoukkueen entinen keskitorjuja ja kapteeni Joao Jose ja pelikentältä löytyi myös tuttuja kaudella 2015-2016 vielä Lekassa pelannut jenkkikeskari Kris Johnsson ja kokenut ex majulibero Carlos Teixeira. Kausi Portugalissa oli varsin onnistunut, sillä joukkue voitti Portugalin cupin, oli liigassa pronssilla ja selviytyi Cev:n Challenge cupissa sijalle 9. 

Viime kesänä mies kartoitteli rauhassa, missä pelata seuraava kausi. Kiinnostusta osoitettiin muutamasta hänelle uudesta Euroopan maasta, jatkoa tarjottiin ja Suomestakin löytyi kiinnostusta. Pollock venytti ratkaisuaan pitkälle syksyyn ja vasta 6.10, jolloin Italian A2-liigan Ceramica Scarabeo Gcf Roma vahvisti miehen siirron riveihinsä. Joukkueessa ei tuttuja nimiä silmille hyppää, mutta italialaisten ja Pollockin lisäksi löytyy hollantilainen yp ja alun perin kuubalainen sittemmin Italian kansalaisuuden saanut hakkuri. Roomassa kausi on mennyt varsin, mallikkaasti sillä joukkue on 11 pelatun ottelun jälkeen sarjakärjessä, voitettuaan yhdeksän pelaamistaan otteluista.  Matt on joukkueen tehokkain keskari 9,3 pinnaa/ottelu, joista 5,9 hyökkäyspinnaa/ottelu, 3,1 torjuntaa/ottelu ja onhan lähinnä varmana leijasyöttäjänä tunnettu Pollock syöttänyt kolme ässääkin.  

Pollockin kertomaa:

Mitä kuuluu?
On varmaan tylsä sanoa, että hyvää kuuluu, mutta niinhän se on.

Olet Suomen jälkeen pelannut Sveitsissä, Portugalissa ja nyt Italian A2-liigaa, missä on mielestäsi kovin taso?
Mielestäni Suomi ei saa tarpeeksi tunnustusta siitä kuinka hyvä liiga siellä todellisuudessa onkaan. Silloin kun siellä itse pelasin, niin kovimmat ulkomaalaiset, kansainvälisen tason nuoret lupaukset ja muutama kova kokenut konkari jäivät mieleen. Toivottavasti tällä kaudella Mestarien liigassa pääsette tuomaan Suomen liigan tasoa esille entistä enemmän. 

Parhaat muistot VaLePasta ja Vammalasta?
Yksi parhaista muistoistani Vammalassa on Antti Eskon kanssa. Oli joulunaika ja meillä oli muutaman päivän tauko treeneistä ja peleistä ja Antti pyysi minut viettämään joulua hänen perheen kanssa. Se oli mahtavaa, pidän paljon lapsista ja heidän kanssa on aina hauskaa. Sain heiltä, jopa muutaman lahjan yllätykseksi se lämmitti todella. Kävin myös Ollin luona katsomassa amerikkalaista jalkapalloa, se oli mukavaa. Sjoerd ja Claire pyysivät minut usein heidän luokseen illalliselle ja Venskin pikkupojan Jan:n kanssa oli hauska leikkiä, yritin opettaa hänelle englantia ja loppukaudesta hän osasi jo sanoa ”See you!” kotiin lähdettäessä. Totta kai minulla on myös hyviä pelillisiä muistoja, mutta minulle mainitsemani kaltaiset muistot ovat tärkeämpiä.  

Olet mies parhaassa iässä pelaamisen suhteen, mitkä ovat tavoitteesi urallasi?
Olen todella kiitollinen, että saan pelata nyt Italiassa, tämä paikka on aivan Rooman lähellä. Pelaajana haluan kehittyä aina paremmaksi ja paremmaksi ja nauttia, joka hetkestä se on minulle hyvin tärkeää. Kun pelaan, olen tavallaan tietynlainen moodi aina päällä ja en muista juurikaan peleistä ja sen tapahtumista pelin jälkeen mitään. Paremmin muistan ne ajat ja hetket, joita vietän joukkuekavereiden ja ystävien kanssa kentän ulkopuolella,